 |
| Uusi sukkahaaste 😊 |
Ensimmäinen joulukuu uudessa kodissa. Luntakin on viimein saatu ja sopivat pikupakkaset ovat suosineet ulkoilua. Jouluun on enää alle pari viikkoa! Joulukuun alkupuoli on vilahtanut vauhdikkaasti. Töissä on ollut kiireistä ja nyt olen juui palaamassa junalla kotiin vanhempieni luota Ylivieskasta. Mukava oli heitä käydä tapaamassa. Ovat sairastelleet koko syksyn eivätkä ole päässeet meilläkään käymään. Nyt kuitenkin oli vähän paremmalla tolalla asiat ja pääsimme eilen kaikki setäni hautajaisiin. Yksi sukupolvi on taas vaihtumassa muistoihin. Onnellista on, että muistot ovat hyviä ja lämpimiä ❤️ .
Kotona pikkumies odottaa jo joulua ja avaa innollla joka aamu Oslon tädin kasaamasta joulukalenterista yhden pussin. Se virittää samalla meitä aikuisiakin joulutunnelmaan. Itsenäisyyspäivänä teimme koko perheen retken kotiseutumme vaaramaisemaan ja katsastimme lumen alta joulukuusia. Tervastulilla paistui maukkaat makkarat.
Sain viimein äudille kutomani villasukat valmiiksi. Aloitin niiden kutomisen jo melkein vuosi sitten, kun olin vielä kätilön hommissa. Kutimet oli usein yövuoroissa mukana, jos sattui rauhallisia hetkiä. Nyt nousi sukkia loppuun neuloessa mieleen muistikuvia noilta ajoilta. Onhan se rikkaus elämässä, että sain kätilön työtäkin tehdä ja vielä aivan siinä ydintehtävässä synnyttäjien kanssa. Kuitenkin nyt on mieli levollinen ja kiitollinen, että sain vanhalta tutulta työnantajalta lokakuussa vakituisen viran "takaisin" ja elämä on siltä osin seesteisempää.
Kiire ja jatkuva suorittamisen tarve on kummallisia. Niistä en meinaa päästä millään eroon! Tuntuu, etten hetkeään osaa olla vain, aivan rauhassa kädet sylissä ja hetkessä hengitellen. Mieli askartelee koko ajan, mitä seuraavaksi ja sitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Tässäpä on haaste itselleni opetella pysähtymään ja rauhoittumaan. Jospa joulun sanoma ja joulupyhät soisivat siihen mahdollisuuden.
Taloudellinen tilanne on tiukempi kuin koskaan aikaisemmin. Toivoa on kuitenkin sitten, kunhan saisimme vanhan kodin kaupaksi. Tällä hetkellä kuitenkin jokainen sentti on merkityksellinen. Varsin vaatimattomasti on rahaa käytössä ruokaan, kun pakollisiin asumiskustannuksiin kuluu lähes kaikki palkasta. Jopa lääkäriin menoa miettii, pitäisikö sitä siirtää paremmalle ajalle, että saisi siihenkin kuluvat kympit sijoitettua mieluummin ruokaan. Joulun alla ja kun on talvella perhejuhliakin tiedossa, tämä tilanne vähän harmittaa, mutta toisaalta jospa se opettaisi itselle ja pikkumiehellekin arvostamaan asioita, jotka meillä on hyvin. Jospa se vaatimattomuus auttaisi myös ylipäätään rauhoittamaan elämää ja löytämään niitä rauhallisia, pieniä onnen ja kiitollisuuden hetkiä elämässä ja löytämään seesteisyyttä rankan kätilövuoden ja pitkän lomattoman työputken jälkeen. Ihanaa, että ensi vuonna minulla on pitkät vuosilomat ikuisuudelta tuntuvan ajan jälkeen! Ja minä parasta voin itse vaikuttaa niiden ajankohtiin.
Rauhallista joulun odotusta!
 |
| Itse leivottu nisu on hyvää ja sopii hyvin herkutteluun tiukemmass rahatilanteessa |
 |
| Ystävykset takkatulen lämmössä |
 |
| Joulukalenteri ❤️ |
 |
| Sininen hämärä |
 |
| Tervastulilla evästelemässä |
 |
| Itsenäisyyspäivän kahvikattaus |
Kommentit
Lähetä kommentti
Heippahei! Kiva, että olet löytänyt blogiini! Tähän voit jättää minulle terveisesi blogiini liittyen. Kiitos!