Tässäkö se kaamos oli!

Maaliskuu ja koululaisten hiihtolomaviikko edessä! Meillä on itse asiassa koko perheellä nyt lomaviikko. Itsehän on ollut vuosilomalla viimeksi kesällä 2021, joten tuntuu kyllä ihanalta ja etuoikeutetulta lomailla. (Etä-)työpöytänikin tyhjensin kaikesta työhön viittaavasta lomani alkajaisiksi.

Iso taloudellinen taakka ja huoli karisivat helmikuussa vanhan kodin talokauppojen myötä. Tästä eteenpäin porskutetaan huomattavasti keveämmin mielin.

Kaamos on taittunut. Hämmästyttää ihan, että tässäkö se kaamos oli! Jotenkin se oli jo ohi ennen kuin huomasikaan, kun valoa antava lumi on pysynyt maassa koko ajan eikä ole ollut pimeää loskasäätä, mikä Etelä-Suomessa usein kesti tammikuuhun ja joskus koko talvenkin yli.

 Hiihtokelit on nyt parhaimmillaan. Ei muuta kuin huolettomat karvapohjasukset alle ja luontoon suihkimaan! Viime talvena hankkimani karvapohjasukset on ehkä paras suksihankinta, mitä olen koskaan tehnyt. Tänä talvena sukset onkin olleet lähes päivittäisessä käytössä. Kilometrejä kertyy, kun pääsee suoraan omalta pihalta matkaan eikä tarvitse ensin ajella autolla hiihtopaanojen luokse ja samalla koiratkin saavat mukavasti liikuntaa. Yleisiä hiihtolatuja ei koirien kanssa tule tallottua, mutta parasta onkin juuri se, kun saa kulkea kirjaimellisesti omia latujaan.  Ajatukset tuulettuvat ja mieli uudistuu omassa hyvässä seurassa ja rauhassa suksien päällä.

Elämäni toiset kuvioneulesukat, jotka kudoin pojalleni. Varret jäi leveydeltään vähän nafteiksi, mutta kyllä ne saatiin jalkoihin silti ujutettua 😆